Iltateellä matkataan Papua-Uuteen-Guineaan

"Pirkkalasta Papua-Uuteen Guineaan – miten kotikissa päätyi suureen seikkailuun? Kallion seurakuntalainen Liisa Berghäll työskenteli lähes 30 vuoden ajan Papua-Uudessa-Guineassa kielentutkijana tehden raamatunkäännöstyötä mauwaken kielelle.  Hän tulee kertomaan kokemuksistaan Alppilan kirkon kahvilan Iltateelle tiistaina 3.5. klo 17 alkaen.

Illan puheenvuorossa kuullaan, millaista oli elää ja työskennellä 150 asukkaan kylässä tropiikissa. Lisäksi tutustutaan mauwakenkieliseen Uuteen testamenttiin ja ääniraamattuun sekä muihin kiinnostaviin esineisiin Papua-Uudesta-Guineasta. PS. Illassa on myös mahdollisuus ostaa 1–5 euron hintaisia pieniä papua-uusiguinealaisia tavaroita: minikokoisia verkkokasseja, avainrenkaita, puusta veistettyjä possuja sekä postimerkkejä.

Lämpimästi tervetuloa mukaan! Paikka siis Alppilan kirkon kahvila (Kotkankatu 2) ja lisätietoa Alppilan kirkon kahvilan Facebook-sivulla.

Alla kuvallisia maistiaisia illasta.

Papua-Uuden-Guinean luonto on sanoinkuvaamattoman upea. Siellä on tulivuoria, sademetsiä, vuoristoa…

 

… tasankoja, soita ja kiemurtelevia jokia.

 

 

Seitsemänmiljoonainen väestö puhuu noin 800 eri kieltä, ja sekä ihmisten ulkonäössä että eri ryhmien kulttuureissa on paljon eroavuuksia. 

 

Moni paratiisilintu on menettänyt henkensä tätä perinteistä tanssiasua varten. Päähineet ovat sukukalleuksia, joita säilytetään hyvin. 

 Liisa Berghäll työtovereineen mauwaken kieliopin tarkistustyössä.

 

Kale Meldia ja tuore mauwakenkielinen Uusi testamentti.

 

Äidinkielisessä esikoulussa lapset oppivat lukemaan omalla kielellään ennen englanninkieliseen kouluun menoa.

 

Viime vuonna mauwakenkielinen Uusi testamentti äänitettiin, joten nyt sitä voi lukemisen lisäksi myös kuunnella.

Kuvat ja kuvatekstit:

Liisa Berghäll

Uskontokuntien rauhan ja toivon kävelyllä hyvä yhdisti

Sunnuntaina iltapäivällä viisisataapäinen joukko kokoontui Senaatintorille ja Tuomiokirkon tasanteelle kuulemaan eri uskontokuntien puheenvuoroja rauhan puolesta terrorismia vastaan. Myös Kalliosta lähdettiin kävelylle rauhan ja rakkauden puolesta. Tässä Lauran raportti tilaisuudesta sekä Anun kuvatunnelmia väkijoukosta.

Kirkko Helsingissä oli laukaissut tapahtuman koollekutsumisen sosiaalisessa mediassa vajaata vuorokautta ennen tapahtuman alkua. Nopeasta aikataulusta huolimatta tapahtuma keräsi yhteen useita puhujia.

Edustettuina olivat järjestävän tahon lisäksi katolinen kirkko Suomessa, Suomen ortodoksinen kirkko, Helsingin juutalainen seurakunta, Suomen Islamilainen Neuvosto, Suomen Buddhalainen unioni, Suomen Bahá'í- yhteisö, Suomen Hindut sekä USKOT-foorumi, Kirkon Ulkomaanapu, Irakilaisen kulttuurin seura ja useita muita uskontodialogisia toimijoita.

Puheenvuoron käyttivät myös kaksi Helsingin vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijaa jotka pelkäsivät terrorismin vaikeuttavan turvapaikanhakijoiden tilannetta Suomessa. He pelkäsivät yleistysten käyvän liian nopeasti ja halusivat painottaa että ovat paenneet kotimaastaan juuri niitä tekoja, joita Pariisissa perjantaina todistettiin.

Puhujat toivat yhdessä esiin monia muita kohteita, joissa terroritekoja on viime aikoina jouduttu näkemään. Tuomiokirkon tasanteella rukoiltiin Beirutin, Bagdadin, Afganistanin, Jemenin, Egyptin ja kaikkien niiden puolesta joita nämä iskut ovat koskettaneet.

Sosiaalisessa mediassa ja kansainvälisessä lehdistössä onkin viikonlopun aikana käyty kriittistä keskustelua median maantieteellisestä uutiskynnyksestä ja solidaarisuuden osoittamisesta erityisesti eurooppalaiselle terrorismin kohteelle.

Puheenvuoroissa ja rukouksissa terrorismi tuomittiin syvästi ja kaikkien uskontokuntien edustajat sanoutuivat irti kaikenlaisista uskonnon varjolla tehdyistä terroriteoista. Uskontokuntien edustajia ja kävelemään tulleita kehotettiin yhdistämään voimansa ja kulkemaan yhdessä rintamassa rakkauden puolesta pelkoa vastaan.

Senaatintorilta paikalle tulleet lähtivät kävelemään pitkin Unioninkatua rantaan päin ja ihmisiä liittyi mukaan kulkueeseen koko matkan ajan. Kirkon talon takana kulkuetta vastaan kävelivät uskonnollisten ja traditionaalisten johtajien rauhanvälitysverkoston edustajat jotka keskeyttivät hetkeksi kokouksensa voidakseen kävellä rauhan puolesta yhdessä kulkueen kanssa. 

Etelärantaa pitkin kävely eteni Kaivopuistoon aina Ranskan suurlähetystölle asti, jossa Ranskan Suomen-suurlähettiläs Serge Mostura vastaanotti kulkueen. Suurlähetystön eteen oli tuotu kynttilöitä ja kukkia puolitangossa olleen Ranskan lipun alle ja kulkue hiljentyi yhdessä suurlähettilään kanssa kunnioittamaan Pariisin iskujen uhreja.

Kävelyllä vastaan tuli monia tuttuja - kalliolaisia, toimittajia, uskonnollisia johtajia, seurakuntalaisia, maahanmuuttajia, kirjailijoita, yliopistoväkeä, artisteja. Toivoa antoivat kuitenkin erityisesti ne toisilleen tuntemattomat kasvot jotka rintarinnan, välillä käsi kädessä, kävelivät yhteisen asian puolesta ja sulattivat rajoja rauhan ja rakkauden nimissä.


Teksti: Laura Huovinen
Kuvat: Anu Rask