19.1.2015

Yhdessä syömisen taide

Yhdessä syöminen on eräs ikiaikaisimpia ja juurevimpia kulttuurin muotoja, joita tulee mieleen. Kun ruoka jaetaan ja nautitaan yhdessä, on kyseessä heti jotain aivan muuta kuin pelkkä energian tankkaaminen.

Joskus nuorempana kiinnostuin keittokirjoista. Ahmin niitä kuin romaaneja. Tajusin, että raaka-aineiden, ruuanlaiton, ruokalajien ja syömistapojen kautta saa erään näkökulman koko kulttuuriin. Oli se kulttuuri sitten venäläistä, välimerellistä, japanilaista tai ranskalaista, kaikkiin liittyy tärkeänä ja oleellisena osana ruoka. Parhaita kirjoja olivat sellaiset, joissa oli reseptien (joita en koskaan kokeillut) lisäksi tarinoita ja kuvauksia ruokapöydistä. Kaikissa syötiin yhdessä, jaettiin ruoka ja elämykset, kutsuttiin ystäviä kotiin ja pidettiin hauskaa.

Alppilan kirkolla ollaan yhdessä syömisen tunnelmissa lauantaisin. Itselleni jäivät viime vuodesta parhaiten mieleen lauantaiaamut, joina joko sain itse istua pöydässä isolla porukalla tai katsella muissa pöydissä vapaapäivää tai juhlapäivää viettäviä seurueita. Joskus pöytään kannettiin syntymäpäiväkakku. Päivät olivat erilaisia, välillä kirkon aulatila pursusi elämää joka suuntaan ja lapsia vilisti pöytien ja leikkihuoneen välillä. Toisinaan taas tunnelma oli rauhallinen, dj:n kappalevalinnan osuessa kohdalleen jopa uneliaan laiska lauantaifiilis.

Ensi lauantaina aloitetaan taas! Tämän viikon Nyt-liitteessä Alppilan kirkon brunssi oli noteerattu kaupungin halvimmat -jutussa. Hinta on 15 euroa ja siitä menee osa hyväntekeväisyyteen. Ruokakulttuureista puheen ollen, jutussa myös luvataan, että Madridista kotoisin oleva kokki Manuel ottaa ohjelmaan entistä enemmän espanjalaisia makuja.

Kuvakoosteessa muistoja viime vuoden brunsseilta. Kuvia voi katsoa isommassa koossa brunssin fb -sivulta.  Nam, nähdään lauantaina.

Anu


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Näkökulmat: Purukumi

Pureskelen ajatuksia, venytän ja paukuttelen. Haen sanoja sille, mistä minun on vaikea puhua.  Miten voi puhua siitä mille ei ole sanoja, us...